PUU (san. Tuomas Saari, säv. Marko Vinnari&Tuomas Saari, sov. Teesaari, 2010)
Maa on pallon muotoinen, taivas loppuu tiedän sen
Silti katson joskus kauas, kauas pilviin
Kuudelta on hämärää ei vielä kyllin pimeää
että vois nähdä tähden tai sen lennon
Olen ollut ihminen, ihminen loppuu tiedän sen
siksi en kai katso koskaan suoraan silmiin
Istutit mut aikanaan, kasvoin turhan nopeaa
Olen puu sä tahdoit pensaan hennon
Onnen puutarhaan ei sada milloinkaan, mut kasvaa puu
Onnen puutarhaan tullut ruokkimaan ei kukaan muu
Kun joskus myrskyt raivoaa, oksiani taivuttaa
hetken luulen että nousen ilmaan siivin
Mutta lehdet putoaa, tyhjän pesän paljastaa
Vuodet turmelleet on hauraan kennon
Onnen puutarhaan ei tuule milloinkaan, mut huojuu puu
Onnen puutarhaan ei tulla kuokkimaan saa kukaan muu
Onnen puutarhaan kunhan juuret saan ei kaadu puu
Onnen puutarhaan
Kun yhdeltä on pimeää ja pilvetön on ollut sää
tähdet nään ja yhden kirkkaan lennon
Onnen puutarhaan ei sada milloinkaan mut kasvaa puu
Onnen puutarhaan ei tuule milloinkaan mut huojuu puu
Onnen puutarhaan kunhan juuret saan ei kaadu puu
Onnen puutarhaan vielä uudestaan sä luoksein tuu
Onnen puutarhaan
Silti katson joskus kauas, kauas pilviin
Kuudelta on hämärää ei vielä kyllin pimeää
että vois nähdä tähden tai sen lennon
Olen ollut ihminen, ihminen loppuu tiedän sen
siksi en kai katso koskaan suoraan silmiin
Istutit mut aikanaan, kasvoin turhan nopeaa
Olen puu sä tahdoit pensaan hennon
Onnen puutarhaan ei sada milloinkaan, mut kasvaa puu
Onnen puutarhaan tullut ruokkimaan ei kukaan muu
Kun joskus myrskyt raivoaa, oksiani taivuttaa
hetken luulen että nousen ilmaan siivin
Mutta lehdet putoaa, tyhjän pesän paljastaa
Vuodet turmelleet on hauraan kennon
Onnen puutarhaan ei tuule milloinkaan, mut huojuu puu
Onnen puutarhaan ei tulla kuokkimaan saa kukaan muu
Onnen puutarhaan kunhan juuret saan ei kaadu puu
Onnen puutarhaan
Kun yhdeltä on pimeää ja pilvetön on ollut sää
tähdet nään ja yhden kirkkaan lennon
Onnen puutarhaan ei sada milloinkaan mut kasvaa puu
Onnen puutarhaan ei tuule milloinkaan mut huojuu puu
Onnen puutarhaan kunhan juuret saan ei kaadu puu
Onnen puutarhaan vielä uudestaan sä luoksein tuu
Onnen puutarhaan